perjantai 20. huhtikuuta 2012

Merellisiä tunnelmia

Hommasin Ilonan ja Jennin Neulekirjan muitten joukossa heti sillon ku se ilimesty. Tuonne kaappiinhan se jäi, eikä siittä oikeen mikkään iskeny. Tänä kevväänä tikutellessani sukkia lapsille, jou'uin tilanteeseen, jossa mies kysy; onko hällä yhtiäkään ehejiä villasukkia. Nolona myönsin, ettei oo. Mies lainas mun sukkia, koska tarvi villasta jalakoihinsa. Päätin sillon, että sukat miehelle on tehtävä ens tilassa. En halunnu tehä ihan perussukkaa, vaikka se paras onki ;) Muistin Bones-sukat, joita on tehty aika palijon.

Kaapissani oli meren värit mieleen tuovaa Tico ticoa, joten ei muuta ku sukat puikoille. Tapojeni mukkaan eka versio meni purkuun, liian palijon silimukoita. Vähensin silimukoita ohojeen mukaseks. Sovitettaessa selevis, että sukasta oli tulossa kuitenki liian pieni. Tuossa vaiheessa oli tehtynä ekaa sukkaa yli kantapään. Mallitilikku, mikä se on? Sovitus sopivin väliajjoin, mitä se tarkottaa?? Mies ei oikeen innostunu tico ticon merellisistä värreistä, niinpä päätin tehä sukat vanhimmalle pojlle, joka vastikkään sai ne harmaa-raialliset sukat. Mies saa sukkansa sitte joskus... (On ne jo puikoilla.)

Innolla neuloin menemään, kunnes paha aavistus täytti mielen. Lanka ei riitäkkään? Pätkin langasta pois kaikki tummimmat vihreät, koska ne ei (mielestäni) passannu langan merellisiin sävvyihin. Toinen syy tehä sukat pojalle, jos lanka ei riitäkkään. No ei se riittäny. Tuumintaa, toinenki sukka oli jo yli kantapään. En halunnu ostaa lankaa lissää. Oli sitä ihan mukava neuloa, mutta... Olin aikanaan muka ihastunu sen merellisiin värreihin. Tällä hetkellä ainoa just mielunen väri tässä langassa on tuo turkoosi ja ehkä ne vaaleammat vihreät. Muistelinpa ravelryssa olevan mahollisuuen, josta voisin mankua lopun langan. Niin teinki ja sain heti kohta vahavistuksen, että saan SYTinä (satunnainen ystävällinen teko) lankaa ja sukat valamiiks. Nyt ei jääny ku niitä tummia vihreitä isot kasat ja vähän keränloppua. Kiitos vielä oikein palijon SYTistä  Lauralle! 

Sukkien loppuun neulominen oli jostain syystä aikamoista pakkopullaa. Ihan kivat sukista kuitenki tuli. Poika kehu sukkia mukavan tuntosiks, ku ovat niin ohuesta langasta. Mitenkähän tuo lanka kestää käytössä, nähtäväks jää. Sukissa on vahavistettu ranskalainen kantapää ja ohojeen 5:n mallikerran sijasta 6 mallikertaa. Kärjen silimukat silimukoin yhteen. Mitä mokasin tällä kertaa? Tietysti silimukoin ekan sukan kärjen nurinpäin ja sain purkaa, taas kerran. Eli ei iliman mokia selevitty tälläkään kertaa. 

Merelliset värit mainihin usiamman kerran. Kyllä, musta nuo värit on jotenki merelliset. Silimieni eessä siintää laguunit, kirkkaat merenpohjukat, meren syvyyksissä piilevät sallaisuuet. Aallokot. Näitä pyöritin mielessäni neuloessani tico ticoa. Tuskin muille tullee tällasia mieleen tästä langasta, mutta mulle tuli. :)

Ohje: Bones-sukat, Ilona Korhonen & Jenni Österman: Neulekirja, Tähkäpää ja muut lempineuleet
Lanka: Novita Tico tico
Puikot: 2,5 mm
Valamiit: 7.4.2012

Lämmin kiitos monista kehhuista liittyen keeppiin ja ranteenlämmittimiin. Ne on lämmittäny mieltä tosi palijon. Oon pitäny keeppiä lähes koko ajan ja se on keränny palijon kehuja. Aivan mahtava onnistumisen fiilis päällä. Kiitos kiitos! Loppuun taasen yksi mehtäkuva. Oon aivan Raxtunu mehtään tällä hetkellä. Sielä on niin rentouttavaa kuleksia.